Kysyimme rekrytoijilta, mikä on heidän mielestään paras menetelmä työnhakijoiden valikointiin henkilökohtaisiin haastatteluihin.
Aline Lerner kirjoitti blogissaan mielenkiintoisesta tutkimuksesta, jossa testattiin CV:n ja työssä menestymisen yhteyttä – ainoan merkittävän indikaattorin ollessa kirjoitusvirheiden määrä. Me haastattelimme rekrytoijia siitä, minkä välineen avulla he kokevat saavansa hakijasta eniten hyödyllistä informaatiota ennen henkilökohtaisia haastatteluja.
Vihdoinkin olet löytänyt hyvän hakijan, joka vaikuttaa motivoituneelta ja jonka työkokemus sopii hyvin avoimena olevaan positioon. Koulutustaustakin on relevantilta alalta, joten tilanne vaikuttaa selkeältä – tämä potentiaalinen kandidaatti on syytä haastatella henkilökohtaisesti. Sovit haastattelun..
..vain huomataksesi jo ensimmäisen viiden minuutin aikana, että hakija ei kertakaikkiaan sovellu avoimeen tehtävään. Ehkä hän ei ole riittävän ulospäinsuuntautunut, tai ei sovellu osaksi sitä tiimiä, johon häntä oli kaavailtu. Ehkä koulutustaustasta ja työkokemuksesta huolimatta hakijan substanssiosaaminen ei sittenkään ole riittävällä tasolla. Back to square one. Kuulostaako tutulta?
Jokaisella rekrytoijalla on omat menetelmänsä ja painotuksensa sen suhteen, millä perusteella he valitsevat parhaita hakijoita henkilökohtaiseen haastatteluun kiinnostusta osoittaneiden joukosta. Yksi painottaa relevanttia työkokemusta, toinen luottaa arvopohjaiseen rekrytointiin ja kolmas puskaradioon. Syitä on yhtä monia kuin rekrytoijiakin, mutta yhdistävänä tekijänä on edellämainitun skenaarion välttäminen.
Olemme jo vuosien ajan saaneet asikkailtamme vahvaa viestiä siitä, että videon käyttö rekrytoinnissa auttaa ennaltaehkäisemään kuvaillun kaltaisia turhia työhaastatteluita, ja parantaa henkilökohtaisten haastatteluiden laatua. Meillä ei kuitenkaan ole aiemmin ollut esittää tästä mitään dataa, joten päätimme kerätä sitä olettamustemme tueksi.
Lähetimme kyselyn työkaluamme käyttäneille rekrytoijille, ja saimme 266 vastausta. Kysyimme heiltä seuraavaa:
format_quote Jos voisit valita vain yhden, mitä menetelmää käyttäisit päätöksesi tukena valikoidessasi henkilökohtaiseen haastatteluun kutsuttavia työnhakijoita? 1. CV 2. Videohaastattelu 3. Puhelinhaastattelu
Jos voisit valita vain yhden, mitä menetelmää käyttäisit päätöksesi tukena valikoidessasi henkilökohtaiseen haastatteluun kutsuttavia työnhakijoita?
1. CV
2. Videohaastattelu
3. Puhelinhaastattelu
Vastaukset jakautuivat seuraavasti:
Tulokset puhuvat karua kieltään – informaatioarvoltaan videohaastattelu koetaan käyttäjien toimesta ylivoimaisesti parhaaksi välineeksi, mitä henkilökohtaisesti haastateltavien kandidaattien valintaan tulee. Puhelinhaastattelun lähes minimaalinen osuus vastauksista oli melko yllättävää, tosin puhelinhaastattelun tarkoituskin lienee useimmin testata kandidaatin nopeampaa reagointia kysymyksiin – se lienee monesti jossain muodossa osa rekrytointia, vaikka videota käytettäisiinkin ensisijaisena esikarsintavälineenä hakemusten saavuttua. Trendi on kuitenkin selkeä; videota käyttäneet rekrytoijat ovat havainneet sen ylivoimaisesti tietorikkaimmaksi menetelmäksi saada kandidaatista tarpeellista informaatiota ennen henkilökohtaisia haastatteluja.
On aivan luonnollista, että mielellään noudatamme totuttuja ja hyväksi havaittuja rutiineja sen suhteen, miten päivittäisen työmme hoidamme. Ja usein nämä rutiinit on aivan syystä havaittu toimiviksi, myös rekrytoinnin suhteen.
Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asioita olisi mahdollista tehdä helpommin, vaivattomammin ja tehokkaammin.
Haluatko lukea, mitä työnhakijat ajattelevat videohaastattelusta? Me haastattelimme heitä. Lataa tästä ilmainen e-kirja:
Hakijatutkimus – työnhakijat & videohaastattelu