Kaikki strukturoidun rekrytoinnin tieto yhdessä paikassa.

Pelkkä strukturoitu rekrytointiprosessi ei riitä. Tässä artikkelissa kerromme, miten paremmat rekrytointiprosessit tukevat selkeämpiä, reilumpia ja näyttöön perustuvia päätöksiä.

EU:n tekoälyasetus tekee entistä tärkeämmäksi sen, että rekrytoinnista vastaavat ymmärtävät, missä tekoäly vaikuttaa rekrytointipäätöksiin, inhimilliseen harkintaan ja hakijoiden arviointiin.

Useimmat rekrytointitiimit keräävät runsaasti tietoa. Ongelmana on, että liian pieni osa kaikkein hyödyllisimmästä haastatteluaineistosta säilyy sellaisessa muodossa, että se voi vielä myöhemmin tukea hakijoiden oikeudenmukaista vertailua.

Rekrytointipäätökset muuttuvat usein haastaviksi prosessin loppuvaiheessa, ei siksi että tiimeiltä puuttuisi tietoa, vaan siksi että arviointia on lykätty koko prosessin ajan. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miksi rekrytointi vaikeutuu, kun haastattelut, muistiinpanot ja vaikutelmat kootaan yhteen vasta viimeisessä vaiheessa, sekä miksi vahvemmat prosessit tukevat arviointia jo varhaisemmassa vaiheessa.

Rekrytointiprosessi voi näyttää pinnallisesti jäsennellyltä ja silti johtaa heikkoihin päätöksiin taustalla. Ongelma alkaa usein silloin, kun kriteerit eivät kulje johdonmukaisesti mukana koko prosessin läpi.

Rekrytointiprosessi voi olla hyvin jäsennelty ja sitä voidaan noudattaa johdonmukaisesti, mutta tämä ei tarkoita, että hakijoita arvioitaisiin samalla tavalla. Tässä artikkelissa tarkastelemme, missä vaihtelua esiintyy ja miksi päätösten yhdenmukaistaminen vaikeutuu.